Yhteisökotiin

Viime maaliskuussa kirjotin otsikon ”Konkretia jyrää” alla:

”Menettelyä, jolla asukastoiveet saadaan joustavasti ja kätevästi suunnittelijoille, kehitellään Maltassa käytännössä. Olemme tässä suhteessa pioneereita. Opittavaa on kaikilla osapuolilla, niin tulevilla asukkailla, kuin suunnittelijoillakin. Suunnittelijat ovat tottuneet hallitsemaan prosessia yhdessä rakennusvalvonnan ja rakentajien kanssa. Tulevat asukkaat ovat tavallisissa grynderihankkeissa tulleet kuvaan mukaan vasta asuntojen jo valmistuttua. He ovat nähneet pankissa tai kiinteistönvälittäjällä vähän postimerkkiä suuremman pohjapiirroksen myynnissä olevasta asunnosta ja joutuneet tämän pohjalta tekemään ostopäätöksensä. Näinhän se gryndaus menee. Malta yrittää nyt jotain toisenlaista. Ammattilaisten toimintatavat ovat hioutuneet gryndauksen kuvioihin, joissa kanssakäyminen tapahtuu vain ammattilaisten kesken.”

Nyt menossa oleva kierros varusteiden ja pintamateriaalien valitsemiseksi ja siihen liittyvä sähköpostien vaihto osoittaa, kuinka vaikeata asukastoiveiden ottaminen mukaan suunnitteluun on. Yhä uudelleen törmätään tilanteeseen, jossa tulevat asukkaat ovat olleet käsityksessä, että heidän toiveensa on saatettu tavalla tai toisella suunnittelijoiden tietoon, mutta näin ei sitten olekaan. Joko suunnittelijat eivät ole saaneet toivomusta ollenkaan tietoonsa tai se on ollut tiedossa, mutta sitä ei syystä tai toisesta ole voitu ottaa huomioon. Tämä ei ole kuitenkaan tullut tiedoksi asukkaalle. Kommunikointi tulevien asukkaiden ja suunnittelijoiden välillä ontuu. On toteutettu useita kyselyitä asukkaiden toivomuksien kartoittamiseksi ja käyty peruspohjapiirroksia koskeva arkkitehtikierros, johon oli kaikille varattu kaksi tuntia arkkitehtiaikaa. Tuon kierroksen muutokset saatiin nähtäville vasta yli puolen vuoden kuluttua sen käymisestä, kun pohjapiirrokset ja LVI- ja sähkösunnitelmat postitettiin asukkaille uutta varuste- ja pintamateriaalikierrosta varten. Tässä yhteydessä noita pettymyksiä on sitten tullut esiin. Väliaikana ei ollut mahdollista saada selville, mitkä asiat ovat menneet läpi ja mitkä ei. Asiaan liittyy joitakin kitkerän pettyneitä sähköpostiviestejä. Kitkeryyttä on ollut molemmin puolin: asukkaat ovat kitkeriä, koska muutoksia ei piirrustuksista löydykään, eikä tästä ole aiemmin ilmoitettu mitään. Vastauksissaan taas, mm. arkkitehti, on antanut ymmärtää, ettei halua suositella ja suunnitella huonoja tai toimimattomia ja kalliita ratkaisuja. Rivien välistä asukkaat ovat näistä viesteistä lukeneet, että olisivat halunneet huonoja ja kalliita muutoksia, jotka eivät toimi. Turhautuneena asukkaat kysyvät asukaslähtöisyyden perään. Sen asukaslähtöisyyden, jonka piti olla lähtökohta hankkeessamme. Kommunikointi suunnittelijoiden ja tulevien asukkaiden välillä on tällaisen hankkeen kannalta aivan ratkaisevaa. Maltassa on korostettu, ettei suunnittelijoihin saa olla suoraan yhteydessä. Kaikki huomautukset tulee laittaa menemään yhdyshenkilöiden kautta. Alkuvaiheessa rakennusryhmän ja projektijohtaja Paulin kautta ja nyt kun Hartelan asukaspalveluinsinööri on tullut mukaan hänen kauttaan. Tämä ei sinänsä pitäisi estää tai haitata kommunikointia, mutta käytännössä se on usein johtanut siihen, että informaatio on kulkenut vain yhteen suuntaan, eikä olla päästy toimivaan, molemminpuoliseen vuorovaikutukseen.

Vielä ei ole, toivottavasti, mitään lopullisesti menetetty. On selvää, että kun toivotuille asioille tulee hintalaput, monesta joudutaan tinkimään ja luopumaan. Lopputulos tulee kuitenkin varmaan olemaan ihan hyvä, jopa erinomainen. Meidän täytyy muistaa että paras on hyvän vihollinen ja verrata tulevaa asuntoamme markkinoilla yleensä oleviin saman hintaisiin asuntoihin, eikä siihen ihanneasuntoon, jota olemme sitkeästi tavoitelleet ja johon ei sitten välttämättä rahat riittäneetkään.

Jos Maltan hankkeesta on jotain opetettavaa ja viestitettävää, niin se on kommunikointi asukkaiden ja suunnittelijoiden välillä. Se tulee suunnitella heti alusta saakka aitoa vuorovaikutusta tukevaksi. Sellaiseksi, ettei kenenkään tarvitse jälkeenpäin ryhtyä puolustelemaan käytöstään. Osallistaminen on tunnettu menetelmä nykyään. Sen käytännön työ on vaativaa ja tavallisesta gryndauksesta poikkeavaa.

Maltalaisilla olisi ehkä opittavaa muista vastaavista hankkeista. Kalasatamaan tulevan Loppukirin sisartalon myötäsuunnittelu on nyt samassa vaiheessa kuin Maltakin, materiaalien valintakohdassa, vaikka sen valmistuminen on yli vuoden myöhempi kuin meillä.

asukkaiden osallistuminen suunnitteluun, Jätkäsaari, Omatoiminen ryhmärakennuttaminen, yhteisöllinen kerrostalo